Pienten paja -kehityshanke loppuu vuoden lopussa. Kolmessa vuodessa on ennätetty saada aikaan monenmoista, ja hanke näyttää täyttäneen tavoitteensa. Nyt on aika summata tehty työ!

Videomuodossa raportin Pienten paja -hankkeesta näkee täältä. Videon innoittamana voi sitten perehtyä seuraavaan tekstiin. 🙂

Pienten paja -hanke ja sen tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pienten paja -hanketta toteutettiin Tekniikan museossa kesäkuusta 2012 vuoden loppuun 2015.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa esi- ja alkuopetusikäisille museovieraille oppimis- ja elämysympäristö, joka toimii samanaikaisesti sekä näyttelynä, pelialustana että työpajana. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin näyttelyllisen palvelun kohdentamista eri kohderyhmille sekä kehitettiin pedagogisen toiminnan arviointimenetelmiä ja toimintatapoja, joilla tekniikan aihepiiri saadaan luontevasti tuotua lapsen ulottuville.

pientenpaja_tavoitteet

Pienten pajan toisiaan tukevat tavoitteet.

Pienten pajan toiminta sitoutti erilaisin työpanoksin mukaan kymmenkunta Tekniikan museon henkilökunnan jäsentä, ja lisäksi toimintaa oli ohjaamassa kahdeksanhenkinen ohjausryhmä, johon kuului asiantuntijoita niin kasvatus-, koulutus- kuin museokentältäkin.

Tekniikan tarinamatto – Näyttelyllinen palvelu ja pilottiympäristö

Pienten pajan suurin ja näkyvin ponnistus oli Tekniikan tarinamatto -palvelun suunnittelu ja tuotanto, kehittäminen ja tutkimustyö, sekä valmiin tuotteen esittely ja teknologiakasvatuksellisen ajattelun levittäminen erilaisten koulutustilaisuuksien ja verkkojulkaisun avulla.

Hankkeessa kehitetty Tekniikan tarinamatto on Tekniikan museon liikuteltava oppimisympäristö; olkalaukussa mukaan otettava tekstiilimatto, joka samalla toimii niin oppimisympäristönä, kokeilu- ja näyttelyalustana kuin hankkeen käyntikorttinakin. Lattialla käytettävän maton ohella Tekniikan tarinamatosta on kehitteillä pienempikokoinen pöytäversio, joka valmistuu alkuvuodesta 2016.

2013-11-11 15.04.53

Tekniikan tarinamatto odottaa kävijöitä.

Koska valmiita toimintamalleja museossa tapahtuvalle esi- ja alkuopetusikäisten teknologiakasvatukselle ei juuri ole ollut, Tarinamatto-projekti ja sen rooli testi- ja suunnittelualustana kasvoi hankkeen kuluessa erittäin merkittäväksi.

Olennainen osa Tarinamatto-ideologiaa on ollut, että Tekniikka kuuluu kaikille; iästä, osaamisen tasosta ja sukupuolesta riippumatta. Se on väistämättä luonteva osa jokaisen arkea, eikä sitä tarvitse kokea vieraana saati pelottavana.

Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi voi tutkivan oppimisen keinoin harjoitella löytämään ympäristöstään mm. tekniikan olemukseen, keksimisen vaiheisiin sekä erilaisiin teknologisissa ympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä teemoja. Pyrkimyksenä on ollut, että Tarinamatolla uuden oppiminen tapahtuu leikin, pelin ja elämysten kautta, ja se on hauskaa ja motivoivaa. Harjoitusten ja keskustelun avulla lapsia ohjataan havaitsemaan, kokeilemaan, ymmärtämään, käyttämään ja kehittämään oman elinympäristönsä teknologiaa lapsilähtöisesti ja keskustellen, heidän omasta arjestaan ja kehitysvaiheestaan käsin.

2014-11-18 09.35.45

Tekniikan tutkimista tunnustellen.

Käytännössä Tekniikan tarinamatolla -oppimispolku pitää sisällään ennakkotehtävät, varsinaisen mattotuokion ja omaehtoiset jälkitehtävät. Ennakkotehtävissä pohdiskellaan tekniikan olemusta, tarinamattotuokion alkupuolella syvennetään mm. virike-esineiden, mobiiliteknologian ja lisätyn todellisuuden kautta ymmärrystä teknologiasta, ja jälkipuoliskolla rakennetaan draamallisesti museoammattilaisia jäljitellen lasten omista teknisistä esineistä tarinallinen museonäyttely. Jälkitehtävät pitävät sisällään projektin dokumentoimista ja jakamista.

Tekniikan tarinamatolla -oppimispolku otettiin testivaiheiden jälkeen osaksi Tekniikan museon palveluvalikoimaa syksyllä 2015. Hankkeen kuluessa Tekniikan tarinamaton on todettu toimivan mainiosti peruskäytössään esi- ja alkuopetusikäisten teknologiakasvatusalustana, mutta soveltuvan tarpeen mukaan sovellettavaksi ja kehitettäväksi myös muuhun toimintaan ja muille kohderyhmille.

Koska Tekniikan tarinamaton rooli hankkeessa ja varhaisiän teknologiakasvatuksen eturintamassa osoittautui varsin merkittäväksi, päätettiin Tarinamatto-prosessista hankitun tiedon levittämiseksi tuottaa oma toimintamallinsa varhaiskasvattajien ja museopedagogien käyttöön. Toimintamalli helpottaa osaltaan vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa ja antaa ideoita Tutkin ja toimin ympäristössäni” -oppimiskokonaisuuden Teknologiakasvatus-osion käsittelyyn.

Tekniikan tarinamaton vaiheista ja toteutuksesta kertova Tekniikan TarinamatollaTeknologiakasvatuksen toimintamalli museoiden yleisötyöhön ja varhaiskasvattajille julkaistiin marraskuussa 2015 osana Museoliiton verkkojulkaisusarjaa. Malli on löytyy sekä suomen- että englanninkielisenä Museoliiton www-sivuilla. Ruotsinkielinen versio toimintamallista julkaistaan tammikuussa 2016.

Screenshot 2015-11-03 15.30.04

Tekniikan tarianamatolla -toimintamallin kansi.

Toimintatavat ja menetelmät

Pienten pajassa testattiin Tekniikan tarinamaton ohella useita muitakin lapsikävijöille soveltuvia teknologiakasvatuksellisia menetelmiä. Menetelmien lähtökohdat olivat Tekniikan museon näyttelyissä, esineissä ja niiden esittelemissä ilmiöissä.

Hankkeessa suunnitellut työpaja- ja oppimissisällöt pyrittiin kytkemään suoraan näyttelyn esineisiin tai niistä nouseviin ilmiöihin. Tällöin pystyttiin sitomaan ilmiö laajempaan kontekstiin ja osaksi museon välittämää kertomusta. Museon vahvuus ovat aidot tekniset esineet, joita ei voi muualla nähdä. Yhtenä tavoitteena olikin viestiä, että “koska tällaista palvelua ei voi toteuttaa missään muualla, se on tultava kokemaan museoon”.

Museo-oppimisen tehtävänä on saada ihmiset pohtimaan asioita itse, tuottaa oivalluksia ja elämyksiä sekä välittää tietoa. Pienten pajassa tähän pyrittiin tutkimisen, toimimisen, aktiivisen osallistumisen ja itse tekemisen kautta.

Työpajatoiminta

Eräs Pienten pajan oleellinen vaikutus Tekniikan museon toimintakulttuuriin oli säännöllisen ja monipuolisen työpajatoiminnan säännönmukaistaminen.

Työpajojen todettiin olevan konkreettinen ja yleisöystävällinen tapa lähestyä teknisiä ilmiöitä. Työpajatoiminta mahdollistaa arkisiin ja ajankohtaisiin teemoihin tarttumisen lapsilähtöisestä näkökulmasta. Ilmiöihin paneutumisen ohella työpajojen keskeinen ajatus oli pyrkiä lisäämään osallistuneiden lasten ymmärtämystä historiallisesta jatkumosta nykytekniikan taustalla. Työpajatoiminta on Pienten paja -hankkeen kautta saatu juurrutetuksi osaksi Tekniikan museon toimintakulttuuria ja sitä tullaan jatkossa edelleen kehittämään ja laventamaan. Pienten pajan työpajoista kertyi myös museon asiakaspalveluhenkilökunnalle uudenlaista yleisötyökokemusta lapsikohderyhmän parissa.

Hankkeen ensimmäisenä työpajapilottina toteutettiin loppuvuodesta 2012 kahdeksan animaatio-työpajaa Mediakasvatuskeskus Metkan kanssa. Pajoissa vieraili yhteensä noin 165 lasta. Työpajoissa kokeiltiin kahta liikkuvan kuvan ympärille kietoutuvaa teemaa:

3D -tekniikkaa ja Zoetrooppi-animaatiota. Työpajassa tuotetut piirrosanimaatiot ovat nähtävillä museon Youtube -kanavalla.

jari&zoetrooppi

Zoetrooppi-animaatiota kuvaamassa.

Vuosien 2014 ja 2015 menestystuote olivat Pienten pajan tuottamat päivittäiset kesätyöpajat. Molempina kesinä testattiin kolmea erilaista työpajasisältöä.

Kesällä 2014 työpajoissa tutustuttiin paperilaatuihin ja sidottiin vihkoja; perehdyttiin raamisahan toimintaan ja rakennettiin sen innoittamia kampikoneita, sekä tutustuttiin vedenpuhdistukseen ja veden ominaisuuksiin. Vesityöpaja tuotettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Kesän  2015 työpajoina puolestaan olivat Sähköä ja moottoreita, joka tutustutti sähköön ilmiönä; Tulevaisuuden materiaalit, jossa materiaaleja tutkittiin lisätyn todellisuuden sisältöjen kautta tablettitietokoneiden avulla, sekä kierrätykseen ja biomuoveihin perehdyttänyt Muovia maidosta, joka toteutettiin yhteistyössä Kemianteollisuus ry:n kanssa. Tarkemmin työpajateemoista täällä ja  täällä  ja työpajatoiminnan periaatteista Tekniikan museon blogin puolella.

2014-05-22 14.50.18

Työpajoissa syntyi mm. kummitus-kampikoneita.

Työpajoihin osallistui kahden kesän aikana yhteensä 750 henkilöä, ja ne olivat eräs suosituimmista museon palvelutuotteista. Kesätyöpajoja jatketaan tulevina kesinä, ja kesän 2016 työpajasisällöt (ohjelmointia Beebot-robottien avulla, sähköaskartelua ja innovaatioajattelua) on jo suunniteltu.

Edellämainittujen työpajaperiodien ohella Pienten paja toteutti erilaisia toiminnallisia opastuksia sekä yleisö- ja puuhatyöpajoja esim. hiihto- ja syyslomilla sekä museon tapahtumapäivien yhteydessä. Näiden pajojen seurauksena työpajakävijöiden kokonaismäärä kasvoi lähes 2000 henkilöön.

Tapahtumatoiminta

Tapahtumapäivissä kokeiltiin erilaisia yleisötyötapoja ja osallistamisen menetelmiä.

Onnistuneimpana Pienten pajassa luotuna tapahtumana voitaneen pitää vuosittain toukokuussa järjestettävää Museoiden yötä. Hankkeen aikana Museoiden yö -tapahtuma ehdittiin järjestää kolmesti, ja se sai mukavasti näkyvyyttä ja suosiota erityisesti lähialueen lapsiperheiden keskuudessa.

Draamallisilla kierroksilla kummitus esitteli lapsille museoesineitä esinevarastokellarissa, sieppasi lapsivieraat vedenkantoapulaisiksi, ja kyseli lapsilta apua kirjeenvaihtoilmoituksen laatimiseen eri mediavälineillä. Kummitussuunnistuksella pääsi tutustumaan näyttelyesineisiin liittyviin kummitusvideotarinoihin ja lisätyn todellisuuden sisältöihin, ja pienimmät museovieraat kummastelivat Tarinamatolla outoja museoesineitä.

kummituskierros2

Lapsia lähdössä tapaamaan kummitusta Museoiden yössä.

Museoiden yön ohella Pienten paja tuotti ohjelmaa mm. Maailman vesipäiviin, Kansainvälisiin museopäiviin, hiihtolomaviikoille ja joulunalusaikaan, sekä osallistui museon opastus- ja palvelukäsikirjojen tuottamiseen pienille lapsille suunnatun toiminnallisuuden osalta. Lisäksi Pienten paja tuotti työpajasisältöä mm. SciFest -tiedefestivaaleille Joensuuhun sekä Innokas-teknologiatapahtumaan Espoon Dipolissa.

Hankkeen osana käynnisteltiin kesällä 2015 myös kesäleiritoimintaa yhteistyössä Innokas -oppimisverkoston kanssa. Professori Utopian kesäleireille osallistui pilottivaiheessa 26 lasta ja palaute leireistä oli äärimmäisen positiivista. Leiritoimintaa pyritään jatkamaan kesällä 2016.

Museodraama

Pienten pajan puitteissa kokeiltiin kesällä 2012 myös museon näyttelyteemoista kumpuavaa museodraamaa Mansikki ja muotovaliot. Näyttelytiloissa kiertävän esityksen teemana oli suomalainen teollisuusmuotoilu Elviira-emännän ja hänen Mansikki-lehmänsä näkökulmasta. Museodraama oli osa Tekniikan museon World Design Capital 2012 -vuoden ohjelmaa ja se toteutettiin yhteistyössä Teatteri Ilmi-Ön kanssa.

lehmä

Mansikki-lehmä ja Elviira-emäntä tekniikan äärellä.

Pienimuotoisempaa draamallisuutta edustaa Tekniikan museon kummitus, joka on säännöllisesti seikkaillut Pienten pajan organisoimissa tapahtumissa ja työpajoissa mm. johdattelemassa lapsia museoesineiden historiaan ja toimintaan.

Opetuskokoelmayhteistyö

Eräänä tärkeänä osana Pienten pajan toimintaa edistettiin museon kokoelmatiimin kanssa opetuskokoelmayhteistyötä ja sovittiin yhteiset pelisäännöt museon opetuskokoelman luomiselle, ylläpitämiselle, asiasanoittamiselle ja opetuskokoelmaesineiden kirjaamiselle esinetietokanta Akseliin.

Opetuskokoelmaan kerätään esineistöä, jonka tarkoituksena on toimia museon pedagogisen toiminnan tukena. Kokoelmaan kuuluvia esineitä museovieraat saavat valvotusti tutkia, kokeilla ja käyttää. Tekniikan museon opetuskokoelman painopiste on erityisesti arjen teknologiassa ja museon näyttelyihin liittyvissä aihepiireissä. Opetuskokoelmaan kerättävien esineiden avulla voidaan jatkossa pedagogista toimintaa kehitettäessä havainnollistaa vaikkapa entisajan arkea, tekniikan kehitystä ja muutosta, laitteen toimintaa tai teollisen prosessin kulkua.

mitä_esine_voi_edustaa

Opetuskokoelmaesinettä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Pienten pajan projektipäällikkö on hankkeen aikana vastannut Tekniikan museon opetuskokoelman karttumisesta.

Pienten paja – Toiminnallinen näyttely

Hankkeessa päärooliin nousseen Tarinamatto-projektin rinnalla Pienten pajassa edistettiin myös toiminnallisen Pienten paja -näyttelykokonaisuuden suunnitelmia.

Tekniikan tarinamatto toimi testialustana näyttelykokonaisuuden sisällöille ja toiminnallisille tehtäville. Hankkeen puitteissa näyttelylle tuotettiin käsikirjoitus ja juoni, sekä hiottiin näyttely-ympäristön pedagogisia tavoitteita ja toimintoja.

sisäänkäynti

Fantasiarakenteen suunnitelmakuva näyttelyn sisäänkäynnistä.

Tulevasta näyttelystä tuotettiin mood board-piirustukset kuopiolaisella Fantasiarakenne Oy:llä, ja merkittävimpien toiminnallisten kohteiden suunnitelmat teki Museko Oy.

Näyttelyä edistetään hankkeessa tuotettujen suunnitelmien pohjalta erillisrahoituksella.

Pedagogisen toiminnan arviointi – kohti toimivia työkaluja

Pienten paja -toiminta on vaatinut runsaasti erityyppisten aktiviteettien testaamista esi- ja alkuopetusikäisten kohderyhmän kanssa, toiminnan kehittämistä yrityksen ja erehdyksen kautta, sekä sisältöjen ja menetelmien kohdentamista käytännön kokemusten, saadun palautteen, kerätyn arviontimateriaalin ja vertaisarvioinnin perusteella.

Tekniikan tarinamatto -työssä palautetta ja arviointia on testattu järjestelmällisesti; työpajojen ja tapahtumien yhteydessä puolestaan on kokeiltu erilaisia menetelmiä yöleisöpalautteen keruuseen ja itsearviointiin.

Screenshot 2015-12-07 15.18.27

Oleellista arvioinnissa.

Tarkemmin Pienten pajassa tehdystä arviointityöstä omassa blogitekstissään.

Näkyvyys ja vaikuttavuus

Vaikka vaikuttavuutta ei erikseen ollut kirjattu hankkeen tavoitteeksi, on hankeviestintä ja kehitettyjen palveluiden näkyvyys onnistunut erinomaisesti.

Hankeviestintä

Hankeviestinnän tärkeimpänä kanavana toimi maaliskuussa 2013 perustettu Pienten pajan blogi (pientenpaja.wordpress.com), johon kirjoitettiin hankkeen ajankohtaisista asioista ja kuulumisista. Hankkeen aikana blogissa julkaistiin 95 tekstiä, ja sitä luettiin noin 4900 kertaa. Suomen ohella kävijöitä blogiin tuli erityisesti Virosta, Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Loppuvuodesta 2013 blogissa otettiin ensimmäisenä käyttöön myös hankkeen ilme ja logo.

Blogitekstejä ja kuvia, sekä tietoa Pienten pajan tuottamista työpajoista ja tapahtumista linkattiin ahkerasti Tekniikan museon sosiaalisen median kanaviin (facebook, Instagram ja twitter), mikä lisäsi trafiikkia myös blogin puolella. Tarinamattoa ja työpajoja koskevassa viestinnässä hyödynnettiin myös videopalvelu YouTubea.

Koulutukset ja seminaarit

Hankkeen aikana Pienten pajan tiimi osallistui aktiivisesti erilaisiin koulutus- ja seminaaritapahtumiin.

Lokakuussa 2013 Pienten pajaa ja erityisesti Tekniikan tarinamatto -konseptia esiteltiin sekä NSCF -konferenssissa Norjan Sarpsborgissa että Jaermuseetin toimipisteissä Stavangerissa. Kesällä 2014 museon kehittämispäällikkö kävi Cimuset-konferenssissa Pariisissa esittelemässä Pienten pajaa ja Tarinamatto-konseptia, sekä kartoittamassa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Maaliskuussa 2015 Tarinamattoa esiteltiin Helsingin varhaiskasvatusviraston Tiede vieköön -seminaarissa, huhtikuussa ITK2015-tapahtumassa Hämeenlinnassa, syyskuussa 2015 Varhaiskasvatusmessuilla Helsingin Wanhassa satamassa ja joulukuun alussa Suomalais-venäläisillä museopäivillä Pietarissa. Työpajatoimintaa taas esiteltiin koulutusvaihdon merkeissä Espoon kuvataidekoulun väelle joulun alla 2015.

20150311_135023

Tarinamaton esittelyä Tiede vieköön -seminaarissa.

Pienten pajan sisältöihin kävivät Tarinamatolla tutustumassa mm. Innokas-verkoston Arjen teknologiaa -koulutukseen osallistuneet opettajat (2013 ja 2014), Aalto-yliopiston museopedagogian opiskelijat, Trafiikki-museot ry:n jäsenmuseoiden virkistyspäivän osanottajat, Pedaali ry:n museopedagogit, sekä kansainvälisen GEC-teknologiakonferenssin osallistujat. Lisäksi Tarinamatto-toimintaa esiteltiin Suomen museolehtori- ja yleisökentälle työpajoissa valtakunnallisilla  Museolehtoripäivillä marraskuussa 2015.

Lopuksi

Pienten paja näyttää saavuttaneen sille asetetut tavoitteet hyvin. Hankkeen tuloksena on paitsi toteutettiin esi- ja alkuopetusikäisille museovieraille soveltuva, toiminnallinen oppimis- ja elämysympäristö Tekniikan tarinamatto, myös tuotettiin projektista Tekniikan TarinamatollaTeknologiakasvatuksen toimintamalli museoiden yleisötyöhön ja varhaiskasvattajille -verkkojulkaisu, jonka avulla teknologiakasvatuksellista ajattelua on voitu levittää niin erilaisten koulutustilaisuuksien kuin aktiivisen verkkoviestinnänkin kautta.

Pienten pajassa myös tutkittiin ja kehitettiin monia muita toimintatapoja, joilla tekniikan aihepiiri saadaan luontevasti tuotua lapsen ulottuville. Erityisen oleellisia Pienten pajan vaikutuksia Tekniikan museon toimintakulttuuriin ovat olleet työpajatoiminnan säännönmukaistaminen, tapahtumatuotannon selkiyttäminen, sekä yhteisten pelisääntöjen luominen opetuskokoelmatoiminnalle.

Tärkeää on myös, että hankkeessa kehitettiin pedagogisen toiminnan arviointimenetelmiä: tämän työn tuloksena saatiin aukikirjattua esi- ja alkuopetusikäisten kohderyhmälle suunniteltavien museopalveluiden suunnittelun periaatteita, joita myöhemmin on mahdollista syventää muiden kohderyhmien osalta. Kehittämistyön ohessa hankittiin arvokasta tietoa erilaisista arviointimenetelmistä ja niiden soveltumisesta museoiden palvelutuotannon arviointiin.

Pienten paja jättää myös jälkeensä useita kysymyksiä ja  ideoita uusiin kehittämishankkeisiin:

Kuinka muokata tarinamatto -tyyppistä toimintaa senioriryhmille, aikuiskoulutukseen tai sote-palveluihin käytettäväksi?
– Kuinka konkretisoida ja mallintaa palvelutuotannon vaiheet?
– Millainen olisi museopalveluiden arviointimalli?

Oma lukunsa Pienten pajan perintöä on myös myöhemmin erillisrahoituksella toteutettava toiminnallinen Pienten paja -näyttely, jonka suunnitelmat saatiin hankkeen puitteissa vietyä varsin pitkälle.

Tämän kirjoituksen myötä Pienten paja -blogi menee tauolle – herätäkseen mahdollisesti myöhemmin toteutettavan näyttelyhankkeen myötä uudelleen eloon.

Kiitokset kaikille Pienten pajassa mukana olleille, nämä ovat olleet antoisat 3,5 vuotta!

Marianna

 

 

Advertisements